www.honkamaki.net

KOIRAHOITOLA HONKAMÄKI
KENNEL TRUE CHOICE

Maarit Honkala
Västankvarnintie 415
10230 Inkoon asema
puh: 358 (0) 400 747 634
maarithonkala@hotmail.com


murren_murkintat.png 

Murren Murkina

Käyntejä kotisivuilla:117831 kpl

Mitä on Barf

Barf tulee sanoista Biologically Appropriate Raw Food eli biologisesti oikeaoppista raakaruokaa. Raakaruokinnan ajatuksena on jäljitellä ruokintaa, jollaista villikoirat ja sudet eli koiriemme esi-isät ovat syöneet. Ruokinnan pääraaka-aineina voidaan pitää raakoja lihaisia luita, sisäelimiä, lihaa, kasviksia ja marjoja. Ruokavalio koostuu karkeasti jaoteltuna 60-80 % raaoista lihaisista luista, 20-40% erilaisista kasviksista, lihoista ja muista eläinkunnan tuotteista. Suomessa sana Barf käännetään jo tuttavallisemmin pelkäksi raakaruokinnaksi, jolloin alkuperäisen lyhenteen aiheuttamia tulkintaongelmia on helpompi välttää.

1. BARFIN perusperiaatteet

Monet ovat ihan ihmeissään kuullessaan ensimmäisen kerran sanan BARF- ruokinta. Sana Barf tulee sanoista Bones and raw food eli luita ja raakaa ruokaa tai Biologically Appropriate Raw Food eli Biologisesti oikeaoppista raakaruokaa. Ruokinta ei ole mikään uusi keksintö, vaan se perustuu ajatukseen ruokkia eläimiä, tässä tapauksessa koirat ja kissat, samalla tavalla kuin ne ovat miljoonia vuosia syöneet eli raakoja luita ja lihoja.

Barfin puhujana ja esiintuojana pidetään australialaista eläinlääkäriä Ian Billinghurstia. Hän on kirjoittanut aiheesta monia kirjoja kuten, Give your Dog A Bone ja Grow Your Pup With Bones. Barf- ruokinta onkin vakiintunut jo monissa maissa, kuten mm. Australiassa, Yhdysvalloissa ja Englannissa.

Raakaruokinnan ajatuksena on jäljitellä ruokintaa, jollaista villikoirat ja sudet eli koiriemme esi-isät ovat syöneet. Koska luonnossa elävät sudet eivät välttämättä saisi kaikkia ravintoaineita, on koirille suunniteluihin ruokavalioihin lisätty tiettyjä rakennusaineita, jolloin raaka-aineet täydentävät elimistön ravinnon tarpeet. Ruokinnan pääraaka-aineina voidaan pitää raakoja lihaisia luita, sisäelimiä, lihaa, maitotuotteita, kasviksia ja marjoja. Ruokavalio koostuu karkeasti jaoteltuna 60-80 % raaoista lihaisista luista, 20-40% erilaisista kasviksista, lihoista ja muista eläinkunnan tuotteista.

Tämän artikkelin tarkoituksena on selkeyttää raakaravintoon siirtymässä oleville miten ruokinta kannattaa aloittaa, mitä ruokinnassa tulisi ottaa huomioon ja mitä ruokinnalla tarkoitetaan. Usein Barfista kiinnostuneet ihmiset eivät oikein tiedä mitä ja miten koiraa ruokkia ja miten paljon.

Lisäksi epäselväksi tuntuu jäävän se mihin ruokinnassa tulisi kiinnittää huomiota ja missä suhteessa mitäkin annetaan.

2. 60-80 % ruokavaliosta koostuu lihaisista luista:

Lihaisina luina pidetään kaikkia kokonaan syötäviä luita. Hyviä lihaisia luita ovat esimerkiksi broilerin siivet, kaulat, rangat, lampaan kylki- ja selkäluut, naudan rustot, hännät, possun kylki- rinta ja selkäluut jne. Periaatteessa kaikki suhteellisen pehmeät luut, jotka koira saa kokonaan syötyä. Naudan kovia ydinluita käytetään lähinnä ajanviete ja hampaanpesuluina.

Ruokavalioon totutteluvaiheessa yleisin kokonaan syötävä lihainen luu on broilerista saatavat luut, joista suosituimmat ovat siivet ja kaulat. Broilerin käyttöä alkuvaiheessa suositellaan sen hyvän sulavuuden takia. Siivissä on mukana myös ihanteellinen määrä lihaa, josta saadaan proteiineja, luuta, josta saadaan kalsiumia ja hivenaineita sekä nahkaa josta koira saa energiaa sekä rasvahappoja turkin ja ihon hyvinvointiin.

Tässä vaiheessa moni varmaan muistaa varoittelut broilerin vaaroista, mutta kun tiedämme, että siivet ovat nuoresta eläimestä joilla luut ovat pehmeämpiä sekä sen, että luu raakana on hauraampaa ja pehmeämpää on niiden syöttäminen sopivaa. Lisäksi tärkeätä on muistaa se, että luut tulee aina antaa raakana! Tämä sen vuoksi, että kypsennetyn luun rakenne muuttuu kovaksi ja säröileväksi ja näin ollen vaarallisiksi.

Luiden syöttäminen kannattaa aloittaa aina yhdestä tai kahdesta kappaleesta ja ensimmäisillä kerroilla kannattaa ruoka tarjota kädestä. Eli siipi tms. käteen ja annetaan
koiran järsiä luuta vain vähän kerrallaan. Tällä varmistetaan se, että koira pureskelee luun kunnolla eikä pääse hotkimaan liian suuria paloja kerrallaan.

Toinen tapa on jauhaa tai pilkkoa lihaisat luut, jolloin koiraa saa ns. ”valmiiksi pureskeltua mössöä”, tätä tapaa on hyvä käyttää mm. huonokuntoisille koirille, ruoansulatusongelmista kärsiville koirille, pennuille ja ahneille koirille. Hyviä pilkkomistapoja ovat esimerkiksi hyvät talous- tai puutarha sakset, kirves, vasara ja puukko tai lihamylly.

Broilerin lihaisissa luissa on hyvä pysytellä aina kahdesta viikosta kahdeksaan viikkoon koirasta riippuen. Jos maha on tottunut uuteen ruokaan ja ruoansulatus toimii voi muihin lihaisiin luihin siirtyä jo aikaisemmin. Kaikkia lihaisia luita kannattaa kokeilla ja jos joku luu ei sula hyvin tai tulee muita ongelmia kannattaa jättää se pois ja kokeilla jonkin ajan kuluttua muuta luuta. Siipiä kuitenkin kannattaa pitää jatkuvasti ruokavaliossa juuri sen ihanteellisen ravintoarvon sekä hyvän sulavuuden takia.

 

3. 20- 40% ruokavaliosta koostuu kasviksista ja muista eläinkunnantuotteista.

Kasvissoseaterialla koiralle tarjotaan erilaisista kasviksista tehtyä hienonnettua sosetta sekä vaihdellen lihaa, elimiä, kalaa, kananmunaa, öljyjä ja halutessa muita vitamiinilisiä.

Kasvikset soseutetaan tuoreena (raakana) tehosekoittimella, sauvasekoittimella tai muulla vastaavalla välineellä. Kasviksia olisi hyvä vaihdella ja soseeseen olisi hyvä laittaa aina kahdesta, neljään erilaista laatua. Yksinkertaisimpia soseaineksia ovat esimerkiksi jäävuorisalaatti, kurkku, kesäkurpitsa, parsakaali, porkkana tai sekavihannespussi. Kaikki marjat, hedelmät ja pähkinät sopivat myös soseisiin. Helpointa onkin valita ainekset kaupan tarjonnan ja oman jääkaapin väliltä.

Kasviksista koira saa erilaisia vitamiineja sekä ”pehmennystä” lihaisien luiden oheksi. Kasvissosetta suositellaan annettavaksi vähintään saman verran kuin lihaa eli suhde 50/50 tai 60/40 kasvis/liha. Joissain tapauksissa, kuten nivelrikossa kasvisten osuus voi olla jopa 70-80/30-20 kasvis/liha.

Kasvissoseen lisukkeeksi voi hyvin antaa nautaa, sikaa, lammasta, kanaa, kalkkunaa, maksaa, munuaisia, sydäntä tai kalaa. Lihalaatuja kannattaa vaihdella, jotta koira saa mahdollisimman monipuolisesti eri vitamiineja ja hivenaineita. Sisäelimiä suositellaan annettavaksi 1-2 kertaa viikossa tai joka toinen viikko. Kasvissoseaterialla kannattaakin pyrkiä laittamaan aina yhdestä kolmeen erilaista liha laatua. Niistä koira saa runsaasti B- ryhmän vitamiineja sekä A- vitamiinia. Kala-ateria kerran viikossa takaa myös D- vitamiinin sekä omega 3- rasvahappojen saannin.

Eläinrasvoista kuten kanan ja sian rasvasta koira saa myös tärkeitä rasvahappoja. Rasvaisia lihoja on hyvä antaakin runsaammin kuivasta ihosta ja iho-ongelmista kärsiville koirille sekä nuorille ja aktiivisille koirille.

Kasvissoseen sekä lihojen lisäksi ateriaan on hyvä lisätä yksi raaka kananmuna. Kananmuna sisältää runsaasi B- ryhmän vitamiineja, kuten biotiinia sekä E- vitamiinia, jotka vaikuttavat koiran kynsien, ihon ja turkin hyvinvointiin. Lisäksi loraus pellava-, lohi-, kalanmaksa- tai muuta öljyä kannattaa lisätä ruoan joukkoon, jolloin koira saa tärkeitä rasvahappoja turkin kunnossapitoon. Monet koirat pitävät myös hapanmaitotuotteista, kuten piimästä, kermaviilistä ja raejuustosta näitä voit myös huoleti lisätä kasvissoseen joukkoon.

 

4. Vitamiinit ja lisät.

Periaatteessa jos koira saa monipuolisesti eri eläinkunnan tuotteita 3 – 4 viikon sisällä ei koiralle tarvitsisi antaa lisävitamiineja. Koska nykyajan koirat kuitenkin kärsivät erilaisista häiriöistä, kuten stressistä, ilmansaasteista, sairauksista jne. monet antavat koirilleen lisävitamiineja.

Näistä tyypillisimpiä ovat merilevä (monipuolisesti kivennäis- ja hivenaineita), oluthiiva (monipuolinen B- vitamiinien lähde), omenaviinietikka (auttaa ruoansulatuksessa, hyvä kaliumin lähde), valkosipulijauhe/kynsi (lievästi antibioottinen, puhdistava, häätää loisia) sekä C- vitamiini (kasvuvaiheessa/nivelongelmissa/sairauksissa parantaa yleiskuntoa, saattaa helpottaa nivelongelmia), lisäksi alkuvaiheessa maitohappobakteerivalmisteet (parantavat ruoansulatusta, tuovat hyvää bakteerikantaa vatsaan).

 

5. Sopivan ruokamäärän laskeminen koiralle?

Monelle alkuvaiheessa tuntuu olevan ongelmallista määrittää oikeat suhteet ruokavalioon. Sopiva ruokamäärä lasketaan koiran koosta, aktiivisuudesta ja iästä riippuen 2-3% koiran kokonaispainosta. Isot koirat kuluttavat kokoonsa nähden vähemmän ja isoille roduille jopa 1 % kokonaispainosta saattaa olla riittävä. Tästä %-määrästä saatava summa kertoo koiran kokonaisruokamäärän päivässä. Kun kokonaisruokamäärästä lasketaan esim. 60% saadaan lihaisten luiden osuus ja siitä jäävä osuus on kasviksille ja lihalle. Selkeytyksen vuoksi seuraavassa kolme esimerkkitapausta:

Koira 8 kg, normaaliaktiivinen. Lasketaan kokonaisruoka 3% mukaan.
· Kokonaisruokamääräksi tulee 240 g/pv
· 60 % eli lihaisten luiden osuus on 144 g /pv
· kasvisten ja lihojen 96 g/pv

Oletetaan, että koira syö kaksi kertaa päivässä ja halutaan antaa lihainen luuateria, sekä kasvisateria.
· Lihaisia luita: broilerin siivet 1-2 kpl
· Kasvikset/lihat: 48g/48gpv

Koira 15 kg, normaaliaktiivinen. Lasketaan kokonaisruoka 3% mukaan.
· Kokonaisruokamääräksi tulee 450 g/pv
· 60 % eli lihaisten luiden osuus on 270 g /pv
· kasvisten ja lihojen 180 g/pv

Oletetaan, että koira syö kaksi kertaa päivässä ja halutaan antaa lihainen luuateria, sekä kasvisateria.
· Lihaisia luita: broilerin siivet 2-3 kpl
· Kasvikset/lihat: 90g/90gpv

Koira 25 kg, normaaliaktiivinen. Lasketaan kokonaisruoka 3% mukaan.
· Kokonaisruokamääräksi tulee 750 g/pv
· 60 % eli lihaisten luiden osuus on 450 g /pv
· kasvisten ja lihojen 300 g/pv

Oletetaan, että koira syö kaksi kertaa päivässä ja halutaan antaa lihainen luuateria, sekä kasvisateria.
· Lihaisia luita: broilerin siivet 4-6 kpl
· Kasvikset/lihat: 150g/150gpv

Koira 40 kg, normaaliaktiivinen. Lasketaan kokonaisruoka 2% mukaan.
· Kokonaisruokamääräksi tulee 800 g/pv
· 60 % eli lihaisten luiden osuus on 480 g /pv
· kasvisten ja lihojen 320 g/pv

Oletetaan, että koira syö kaksi kertaa päivässä ja halutaan antaa lihainen luuateria, sekä kasvisateria.
· Lihaisia luita: broilerin siivet 4-8 kpl
· Kasvikset/lihat: 160g/160gpv

Nämä esimerkit ovat vain suuntaa antavia ja ruokamääriä laskettaessa kannattaa huomioida se, että isompien koirien kokonaiskulutus on suhteessa pieniin rotuihin pienempi ja pienillä roduilla taasen suurempi. Jos koira rupeaa lihomaan niin, että kylkiluut eivät selvästi tunnu, kannattaa ruokamääriä pienentää ja vastaavasti, jos kulutus on suurempaa määriä voi lisätä. Siipiä annettaessa yksi siipi painaa noin 100 g , joten niiden annostelu on helppo suorittaa, kun on laskenut lihaisten luiden osuuden.
HUOM! Laskelmissa on otettava huomioon, että jos haluat antaa esim. joka toinen päivä pelkkiä lihaisia luita on luiden määrä se mitä saatiin kokonaisruokamääräksi eli esim. 25 kg painavan koiran yhden päivän lihaiset luut ovat yhteensä 750 g (6-8 siipeä).

 

6. Ruokintaan siirtyminen

Monesti ajatellaan, että paras tapa ruokinnan muutoksissa on pikkuhiljaa siirtyminen. Usein se ei kuitenkaan näin ole. Teolliset ruoat sisältävät usein paljon runsaasti hiilihydraattipitoisia viljoja joiden sulaminen suolistossa kestää kauan. Raaka liha taasen imeytyy nopeasti. Luut myös sulavat kauemmin, mutta vaativat suulaakseen hyvät ruoansulatusnesteet ja sulavat parhaiten ”yksikseen”.
Kun nämä kaikki lisätään yhteen (sekaruokinta) tulee monesti ruoansulatusongelmia, piereskelyä, oksentelua, ripulia, vatsanväänteitä jne.
Paras tapa onkin siis aloittaa kertaheitolla uuteen ruokavalioon. Viljatuotteet pois. Mielellään yhden päivän paasto (voi antaa vaikka piimää, jos koira tykkää) ja seuraavana päivänä uusi ruokavalio. Tämä kuulostaa ehkä hurjalta, mutta useimmilla koirilla tämä on paras tapa.
Alkuvaiheessa kannattaa antaa vain mietoja tuotteita eli lihaisina luina esim. broilerin siipiä tai kauloja ja kasviksina salaattia, kurkkua tai porkkanaa. Alkuvaiheessa luita ja lihoja kannattaa antaa esim. aamulla sose ja illalla luut. Jos maha on löysän oloinen voi luuaterioita antaa useamman kerran peräkkäin ja jos taas maha on liian kovalla voi sosetta antaa useammalla aterialla. Alkuvaiheessa piimä ja maitohappobakteerit on hyvä pitää ruokavaliossa. Ne nimittäin rauhoittavat vatsaa ja tuovat mahaan hyviä bakteereja. Jatkossa ateriat voidaan muokata esimerkiksi niin, että joka toinen päivä lihaisia luita ja joka

toinen päivä kasviksia ja elimiä. Jokainen koira on erilainen ja siksi sinun tuleekin seurata koiraasi ja räätälöidä omanlainen ruokavalio koirallesi.
Muistutukseksi kuitenkin, että liika liha ei ole hyväksi ja lihalaatuja on hyvä vaihdella (liika lihan syöttäminen saattaa tehdä mm. korvien töhnimistä, tassujen aukeamista/pureskelua). Jos koira ei sulata rustoja tai muita, niin älä hätäile vaan syötä silloin vain hyvin sulavia luita (broilerin siivet/kaulat). Koirasi ei ”kuole” vitamiinien puutteeseen jos syötät sille pidempään jotain samaa( siivet), kunhan annat sille silloin muita aineita monipuolisemmin.

 

7. Eliminaatiodietit ja allergiat

Monilla koirilla on ns. selvittämättömiä moniaineallergioita. Koiralla on paljon pieniä oireita, mutta mitään selkeää syytä ei ole löydetty. Tyypillisimpiä oireita ovat jatkuva rapsuttelu tai paljaat alueet iholla, tassujen pureskelu, silmien rähmintä ja korvien töhniminen.
Usein kun kaikki vaihtoehdot on käyty läpi (allergiatestit, erikoislääkäripalvelut, erikoisruokavaliot jne.) suositellaan eliminaatiodieettiä. Tällä tarkoitetaan, että koiran ruokinnasta jätetään pois kaikki mitä on ennen syötetty (mukaan lukien namit, kuivaruoka jne.) ja siirrytään kertaheitolla uuteen ruokavalioon. Usein eliminaatiodieetti kannattaa aloittaa kanalla, kalkkunalla tai lampaalla. Periaatteessa tuotteeksi pitäisi ottaa joku sellainen mitä koira ei ole aikaisemmin syönyt. Usein tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ja dieetti aloitetaan esim. broilerilla. Monesti ajatellaan myös, että en voi ottaa ruokavalioon kanaa koska olen joskus syöttänyt sitä kuivaruoassa. Tämä ei kuitenkaan usein pidä paikkaansa vaan tosiasiassa koira on saattanut herkistyä jollekin kuivaruoanainesosalle tai valmistusprosessissa lisätylle aineelle/tapahtumalle. Tämän vuoksi jos varsinaista allergiaa ei ole todettu voidaan raaka-aineeksi ottaa esim. broileri.

Valitussa ruoka-aineessa (esimerkkinä broileri) olisi hyvä pysytellä ainakin kahdesta viikosta kuukauteen, jotta nähdään häviävätkö aikaisemmat oireet. Tänä aikana koiralle syötetään ainoastaan esim. broileri tuotteita. Broileri onkin hyvä vaihtoehto dieetin tekemiseen, koska siitä on saatavilla monipuolisia tuotteita. Dieetin aikana onkin suotavaa antaa lihaa ja luita samassa suhteessa kuin tavallisestikin eli 60-80 % lihaisia luita ja 20 – 40 % kasviksia ja lihaa. Kun dieettiä on jatkettu ja oireet ovat loppuneet voidaan pikkuhiljaa ottaa yksitellen uusia ruoka-aineita mukaan. Näistä ensimmäiseksi kannattaa ottaa kalkkuna, lammas tai sika. Nauta on usein eniten allergisoivinta. Uutta raaka-ainetta kannattaa jälleen pitää se 2-4 viikkoa jolloin nähdään tuleeko oireita. Jos allerginen oire palaa on syytä lopettaa uuden tuotteen antaminen ja palata alkuun. Usein jos koira on vahvasti allerginen oireet tulevat yhden/kahden päivän sisällä uudesta aineesta (korvat märkivät, tassut aukeavat, iho kutisee). Kun lisäät pikkuhiljaa uusia tuotteita koira toipuu usein aikaisemmista sairauksista ja pikkuhiljaa saat monipuolistettua koirasi ruokavaliota.
Kun koirallasi on ollut pitkäaikaisia ongelmia on sillä usein myös rasvahappojen ja vitamiinien puutos. Kutiavissa iho-ongelmissa kannattaa ruokaan lisätä runsaasti erilaisia rasvahappojen lähteitä. Rasvahappoja koira saa mm. pellavasiemenöljystä, kylmäpuristetusta rypsiöljystä ja kalanmaksaöljystä. Lisäksi kanan ja sian rasva ovat hyviä rasvahappojen lähteitä. Raakaa kananmunaa kannattaa antaa myös usein sillä siitä koira saa paljon B- vitamiineja.

Usein pahoissa allergioissa/iho-ongelmissa/ kroonisissa vatsaongelmissa tulokset näkyvät nopeasti ja koiran yleisvointi paranee jopa muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Usein ensimmäisien viikkojen havainnot ovat silmien rähmimisen loppuminen, korvien puhdistuminen ja ulosteen normalisoituminen. Pidemmän ajan kuluessa koira yleensä vaihtaa turkin ja alta tulee uusi kiiltävä ja terve turkki. Aikaisemmat ehkä paljaat ihoalueet häviävät ja rapsuttelu loppuu.

 

8. Ulosteesta

Koiran ulosteiden kuuluu olla pieniä, siistejä ja hyvin sulaneen näköisiä. Lihaisten luiden syöminen tyhjentää luonnollisesti koiran anaalirauhaset.

Mikäli uloste on liian kovaa ja koiran on vaikea saada ulostettua/tavaraa ulos on se todennäköisesti saanut joko liikaa luita, luuta missä on ollut liian vähän lihaa tai riittämättömästi kasvissoseita tai öljyjä. Tilannetta voi korjata antamalla luuaterian mukana hieman lihaa tai antamalla useammin kasvis-liha- aterioita tai yksinkertaisesti valita lihaisempia ja pehmeämpiä luita. Mikäli koiralla on maha kovalla tai jopa ummetuksella voit antaa koiralle (keskikokoinen koira)10-15 ml/ 3-4 krt vuorokaudessa oliivi tai pellavansiemenöljyä.

Jos koirasi uloste on jatkuvasti löysää saa se luultavasti liikaa kasvissosetta ja liian vähän lihaisia luita. Mikäli ulosteessa on jatkuvasti limaa tai ruoka näyttää sulamattomalta on syytä epäillä lievää suolen ärsytystä tai tulehdusta. Tällöin olisi hyvä muuttaa ruokavalio mahdollisimman yksinkertaiseksi ja antaa esim. 2-3 viikkoa yksi ateria jauhettuja lihaisia luita ja toinen kasvisliha-ateria, johon lisätään piimää, raejuustoa tai muuta maitohappobakteeri- valmistetta.

 

9. Syitä miksi raakaruokinta kannattaa

Barf – Biologisesti oikeaoppista raakaa ruokaa. Kaikki elävät eläimet maapallolla tarvitsevat biologista ruokaa. Jos mietitään niin yksikään eläin ei ole evoluutiossa sopeutunut syömään keitettyä ruokaa!

- Useimmat koiranruoat sisältävät pitkän listan lisäaineita, säilöntäaineita ja viljatuotteita. Barfissa käytetään vain tuoreita käsittelemättömiä raaka-aineita, joiden alkulähteissä on runsaasti vitamiineja ja välttämättömiä rasvahappoja.
- Viljat eivät ole biologista ruokaa koiralle
- Barfissa koiralle ei tule hammaskiveä eikä ientulehduksia, koska koiralle tarjotaan päivittäin lihaisia luita pureskeltavaksi. Luita syövien koirien hengitys ei myöskään haise. Suu on terve ja raikas.
- Ihossa ja turkissa nähdään ensimmäiset muutokset. Usein itsepintaiset iho-ongelmat häviävät ja parantuvat eikä koira enää tarvitse lääkkeitä, kuten kortisonia ja antibiootteja.
- Infektiot häviävät. Immuunijärjestelmä normalisoituu ja vahvistuu. Barf- ruokavalio sisältää sopivassa suhteessa olennaisia rasvahappoja ja muita ravintoaineita.
- Luiden syöminen pienentää jätöksiä. Ulosteesta tulee pientä ”papanaa” jotka samalla luonnollisesti tyhjentävät koiran anaalirauhaset.
- Muutaman kuukauden jälkeen useimmista koirista tulee paljon energisimpiä ja elinvoimaisempia. Tämä on usein selvästi nähtävissä vanhoilla koirilla.
- Ruokinnalla koiralta lähtevät mahdolliset liikakilot ja tilalle kasvavat lihakset. Koirasta tulee tasapainoinen ja lihaksikkaan näköinen.

 

Artikkeli on kopioitu MurrenMurkinat kotisivuilta.